Musō Shinden Ryū -tyylin iaidō on yksi suurimmista iaidosuuntauksista sekä Japanissa että maailmalla. Se pohjautuu Japanin itäosissa 1500-1600 taitteessa eläneen Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu -nimisen samurain kehittämään miekanvetotaitoon eli iaijutsuun.

Lukuisat miekanvetokoulukunnat pitävät Hayashizakia kantaisänään. Hänen koulukuntansa nimi oli alun perin Shinmei Musō Ryū, ja taidosta käytettiin tuolloin nimitystä battōjutsu. Opettajansa kuoltua hänen oppilaansa nimesivät tyylin Shin Musō Hayashizaki Ryū’ksi.

Koulukunnan seitsemäs päämies, Hasegawa Chikara-no-suke Eishin lisäsi koulukunnan ohjelmaan harjoituksia, joissa tekniikat alkavat tatehizasta (“puolipolviasento”), ja hänen kerrotaan muutenkin uudistaneen tyylisuuntaa. Tyylisuunnan nimikin vaihtui Hasegawa Eishin Ryū’ksi.

Tyyli kotiutui lopullisesti Tosan (nyk. Kōchi) maakuntaan, kun Hayashi Rokudayu Morimasa’sta (1661-1732) tuli yhdeksäs päämies ja Eishin ryūsta tuli osa maakunnan virallista harjoittelua Tosan samuraille. Tyyli tuli tunnetuksi nimellä Tosa Eishin Ryū.

Nykyisen muodon Musō Shinden Ryū’lle antoi mestarimiekkailija Nakayama Hakudō. Hän oli yksi merkittävimmistä henkilöistä japanilaisen budōn maailmassa 1900-luvun alkupuoliskolla. Hänellä oli hanshin (korkein opettajan arvo) arvot kendōssa, iaidōssa ja jōdōssa.

Nakayama Hiromichi Hakudō syntyi v. 1872 Ishikawan maakunnassa Kanazawan kaupungissa. Vuonna 1889 hän tuli Tokioon ja aloitti Shindō Munen Ryūn harjoittelun Negishi Shingorōn Yūshinkan dōjōlla. Hän oli siis alun perin Shindō Munen Ryū -kenjutsun mestari, mutta ymmärtääkseen japanilaisen miekan todellisen luonteen hän halusi oppia myös kuuluisan Tosan Iai’n.

Sitkeiden yritysten jälkeen hän onnistui pääsemään lopulta useammankin Tosan alueen iai-mestarin oppilaaksi, vaikka Tosan opettajat eivät aluksi halunneetkaan opettaa taitoaan ulkopuoliselle. Iai’ta harjoitteli tuohon aikaan hyvin harva henkilö, ja opetus oli lähinnä pienten ryhmien ylläpitämää henkilökohtaista opetusta. Hakudō tutustutti myös asiasta kiinnostuneita kendō-oppilaitaan iaidōn salaisuuksiin. Hakudōn vaikutuksesta iai-harjoittelu tuli vähitellen yhä suositummaksi, ja sitä alettiin opettaa laajemmaltikin. Hakudō käytti opettamastaan iai’sta mm. nimitystä Hayashizaki Musō Shinden Ryū, Musō Shinden Ryū battōjutsu tai yksinkertaisesti opetettavasta sarjasta riippuen Ōmori Ryū ja Hasegawa Eishin Ryū. Hän otti myös käyttöön iaidō-termin, jolla hän viittasi harjoittelun henkiseen painotukseen.

Hakudōn kuoleman jälkeen (1958) hänen oppilaansa nimesivät koulun Musō Shinden Ryū’ksi.

Musō Shinden Ryū Suomessa

1970-luvun alussa aikidōn Suomeen tuonut Toshikazu Ichimura -sensei oli myös iaidōn 6. dan ja renshi-arvoinen opettaja. Aikidōn ohella hän opetti seminaareillaan oheislajina myös iaidōa. Alkuun iaidō oli pitkälti aikidōseuroissa joidenkin harrastajien ylläpitämää toimintaa, mutta vuonna 1986 saimme ensimmäisen kosketuksen todelliseen iaidōmestariin, Takada Gakudōon. Hän kävi tällöin pitämässä ensimmäisen Musō Shinden Ryū iaidō -seminaarin Upsalassa. Tälle leirille osallistui useita suomalaisia, ja siellä järjestetyssä vyökokeessa neljä heistä suoritti dan-arvon,. Nämä neljä olivat Jukka Helminen, Arto Lauerma, Petteri Silenus ja Pasi Hellstén.

Kun Ichimura-sensei palasi takaisin Japaniin, jäi iaidōn ohjaus ruotsalaisen Martin Stelanderin harteille. Hän oli aloittanut iaidōn Ichimura-sensein alaisuudessa, ja v. 1985 Japaniin aikidōn päämajaan tekemällään harjoittelumatkalla hän opiskeli myös iaidōa Takada-sensein salilla. Stelander kävi Suomessa muutaman kerran vuodessa ohjaamassa leirejä, ja Takada-sensei kävi ensimmäisen kerran Helsingissä ohjaamassa seminaarin v. 1988. Tällä leirillä tuli myös uusia suomalaisia daneja: mm. Leena Mäkinen ja Yuji Matsuoi.

Tämän jälkeen Takada-sensei kävi Suomessa ohjaamassa viikon – kahden mittaisia seminaareja joka toinen vuosi ja myöhemmin vuosittain. Näihin matkoihin on usein liittynyt myös seminaari Upsalassa, Ruotsissa, jonne ahkerimmat harjoittelijamme ovat Suomen seminaarin lisäksi myös suunnistaneet.

Takada-sensei nimesi Suomen Musō Shinden Ryūn opetuksesta vastuuseen kolme henkilöä: Jukka Helminen, Arto Lauerma ja Pasi Hellstén.

Vuonna 1986 perustettiin Suomen Iaidoliitto ry hoitamaan iaidōtoimintaa maassamme. Myöhemmin liittoon perustettiin alayhdistykset Musō Shinden Ryū’lle ja Musō Jikiden Eishin Ryū’lle.

Tällä hetkellä Suomen Muso Shinden Ryu Yhdistyksen jäseninä on 11 seuraa eri puolilla Suomea. Yhdistys järjestää vuosittain kaksi – neljä kotimaisin voimin ohjattua leiriä sekä yhden Takada-sensein ohjaaman seminaarin. Leireillään yhdistys järjestää myös “vyö-” eli tasokokeita. Takada-sensein leirien yhteydessä suoritetaan dan-kokeet.

© Pasi Hellsten
Suomen Muso Shinden Ryu Yhdistys ry.